Vaihtuva ympäristö ja muutama kirja

Joku harrastaa vuorikiipeilyä ja toinen valitsee purjehduksen. Onkohan ihmisillä yleensä jokin tietty luonnon elementti, joka kiehtoo enemmän kuin toiset? Jotakuta voi rauhoittaa ulapan tuijottelu, mutta minä menen mieluummin metsään. Ehdin asua vajaan vuoden verran Lahdessa Mustankallion hautausmaan liepeillä, ja pienestä metsiköstä sen ympärillä tuli lempipaikkani. Oli mukava seurata lintuja, oravia ja eri kasvien elämää syksystä talveen ja kevääseen. Huhti-toukokuu oli varsinkin ihmeellistä aikaa, kun joka päivä kevät edistyi ja uusia lintuja saapui sirkuttamaan puiden oksille. Välillä vietin aikaa eräällä kivellä istuen ja ihmetellen.

Muutimme keskustasta Lahden satamaan kaksi viikkoa sitten. Ympäristö vaihtui aivan toisenlaiseksi! Onpa jännittävää kävellä aamulla Vesijärven rantaa, haistella vettä ja laivojen tuoksua. Täällä asustaa valkoposkihanhia, lokkeja, tiiroja, sorsia ja rusakoita. Toisaalta vesi hiukan ahdistaa ja tekee levottomaksi - se kun ei oikein koskaan pysähdy. Toisaalta rannoilla näkee ties minkälaista elämää kasveineen ja eläimineen, jota metsässä ei koe. Silti jonain päivänä aion asua jossain, missä tarvittaessa pääsee puun taakse piiloon ja missä metsä suojaa tuulelta.

Luin Tommy Tabermannin ja Jussi T. Kosken kirjan nimeltä Kuinka olla. Kirja koostui lyhyistä aforismeista ja teksteistä, jotka herättivät pohtimaan muun muassa omaa ajankäyttöä, onnellisuutta ja kasvamista. Suosittelen tutustumaan, sillä kirja sopii vaikka kevyeksi iltalukemiseksi. 

Edellisen innoittamana lainasin kirjastosta myös Mihaly Csikszentmihalyin kirjan (joo, tarkistin nimen kirjoitusasun aika monta kertaa!) nimeltä Flow - Elämän virta. Alaotsikossa lukee "tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu". Kirja käsittelee keinoja, joilla ihmiset kykenevät muuttamaan pitkästyttävän ja tarkoituksettoman elämänsä sellaiseksi, joka on täynnä iloa. Hyppäsin kirjassa suoraan sivulle 238 ja aiheeseen Yksinolon ja seuran ristiriita. Kappale on avannut silmäni sille, mitä todella tarkoittaa olla kyvykäs olemaan yksin. Suosittelen lukemaan, sillä huomasin että yksinolo on muutakin kuin vain sitä, että osaa uppoutua omiin ajatuksiinsa. Palaan kirjan alkuun vielä, mutta epäjärjestelmällinen lukeminen ja elämä yleensä on välillä opettavaisempaa :)

Aurinkoista elokuuta!

Kokeilin tällä viikolla

Hyvää alkanutta vuotta! Jokaiselle meistä seuraavat 12 kuukautta tuovat eteen haasteita ja uusia kokemuksia. Seuraavia kannattaa kokeilla, mikäli uudelle vuodelleen toivoo jotain hyvää.

Sain tänään elämäni ensimmäisen kerran reikihoitoa. Ennakko-odotuksia ei ollut, ja hoitajan mukaan ei pidäkään olla. Tarkoitus on antaa energian hoitaa. Kokemus oli ainutlaatuinen ja se voimisti ja rentoutti. Tietyissä kohdissa, ehkä juuri niissä herkimmissä ja haavoittuvaisimmissa, tuntui kihelmöintiä ja painetta. Hoidon jälkeen energia virtasi vapaasti. Suosittelen kaikille.

Toinen hyvää tekevä "hoitomuoto" on tällä viikolla alkanut puugrafiikka. Lahden taidegraafikoiden työpajalla käy kuhina, kun me tytöt kaiverramme isoja koivupuisia levyjä, telaamme ja painamme. Olen tosi innostunut tämän materiaalin työstämisestä! Kuva-aiheeni on sitruunapuu ja perhoset. Ajatus tuli iskän Espanjan kodin pihalla kasvavasta sitruunapuusta. 

Lämpimiä ajatuksia :)